Hornerin syndrooma

Hornerin syndrooma on suhteellisen yleinen keski-ikäisten ja tätä vanhempien kultaistennoutajien neurologinen sairaus. Ko. oireyhtymän tyypillisiä oireita ovat toispuoleiset silmäoireet: silmän sisäänpainuminen (enoftalmia), mustuaisen pieneneminen (pupillin mioosi), yläluomen roikkuminen (ptosis) sekä esiintyöntynyt kolmas silmäluomi. Sairautta esiintyy kaikilla koiraroduilla, mutta kultaisillanoutajilla sitä esiintyy keskimäärin muita rotuja enemmän; joidenkin lähteiden mukaan jopa yli 90 % hornerin syndroomasta kärsivistä koirista on kultaisianoutajia, ja näistä valtaosa uroksia.

Kultaisillanoutajilla ko. oireyhtymä on tyypillisesti idiopaattinen, ts. oireyhtymän aiheuttajaa ei pystytä selvittämään. Kaikkien tapauksien yhteydessä on kuitenkin syytä tutkituttaa sairastunut koira huolellisesti (täydellinen kliininen tutkimus); samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa mm. silmän värikalvon tulehdus (uveiitti), erilaiset aivo- ja muun hermokudoksen kasvaimet, keskikorvan tulehdus, erilaiset viraaliset, immuunivälitteiset ja idiopaattiset neuropatiat.

Kultaisillanoutajille tyypillinen idiopaattinen muoto korjaantuu yleensä 16 viikon aikana ilman spesifistä hoitoa.

Hornerin syndrooma ei vaikuta sairastuneen koiran, sen sukulaisten tai jälkeläisten jalostuskäyttöön.