Ohjeita nartun omistajille

Monelle nartun omistajalle herää jossain vaiheessa ajatus teettää koirallaan pennut. Mielikuva suloisista pennuista ja yleensä yhden pennun kotiin jättämisestä on hyvin houkutteleva. Mitä pentuetta suunnittelevan sitten tulisi miettiä ennen narttunsa astuttamista?

Jokainen nartullansa pennut teettävä on kasvattaja ja näin ollen omalta osaltaan vastuussa rodun jalostuksesta. On tärkeää pysähtyä miettimään, onko omasta nartusta jalostuskoiraksi? Kannattaa myös miettiä, onko omassa nartussa riittävästi sellaisia ominaisuuksia, joiden vuoksi pennunostaja haluaisi saada pennun juuri tästä nartusta?

Kultainennoutaja kuuluu Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelmaan (PEVISA), jolloin pentueen rekisteröinnin ehtona ovat vanhempien riittävän hyvät terveystulokset. Nartulla tulee olla tehtynä virallinen lonkka- ja kyynärniveltutkimus, joka voidaan tehdä aikaisintaan koiran ollessa yksivuotias. Luustokuvien lisäksi nartulla tulee olla astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto (alle 24 kk vanha). Virallisia silmätarkastuksia suorittaa vain harvat eläinlääkärit, joten silmätarkastus tulee varata hyvissä ajoin ennen nartun juoksua. 

Koiran terveys ja hyvä luonne tulisi aina asettaa ensimmäisille sijoille yhdistelmää suunniteltaessa, unohtamatta kuitenkaan koiran muita ominaisuuksia ja tuloksia. Kultaisellanoutajalla esiintyy PEVISA-ohjelmassa vastustettavien sairauksien lisäksi useita sairauksia ja terveysongelmia, jotka vaikuttavat koiran jokapäiväiseen hyvinvointiin. Näitä sairauksia ei PEVISA- sairauksien tavoin kirjata KoiraNet- jalostustietojärjestelmään. Siksi näiden ominaisuuksien osalta aktiivinen tiedonhankinta ja avoin sairauksista kertominen korostuu. Myös oman nartun mahdollisten terveysongelmien havaitseminen ja huomioonottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Jalostukseen tulee käyttää vain terveitä koiria, joilla ei ole arkielämää haittaavia sairauksia tai vikoja.

Nartun luonteella on suuri merkitys, jopa suurempi kuin uroksen. Mikäli narttu on arka ja taipuvainen stressaamaan erilaisista asioista, siirtyvät stressihormonit jo tiineyden aikana istukan välityksellä pentuihin. Samoin käy imetyksen aikana, kun stressihormoneja erittyy emon maitoon ja sitä kautta ne kulkeutuvat pentuihin. Jatkuvan stressin alla eläneen nartun pennut ovat alttiimpia käytöshäiriöiden synnylle kuin rauhallista kantoaikaa viettäneen.  Tästä syystä on hyvin tärkeää miettiä, onko oman nartun hermorakenne ja luonne soveltuva jalostukseen. Arkaa, pelokasta tai vihaista koiraa ei saa käyttää jalostukseen!  Kultaisennoutajan tulee olla ystävällinen, avoin ja riittävän rohkea niin arjessa kuin uusissa tilanteissa sekä luoksepäästävä vieraita ihmisiä kohdatessaan. Luonnetestit ja MH- luonnekuvaus antavat objektiivista tietoa koiran käyttäytymisestä eri tilanteissa, ja ovat hyvä keino tarkastella koiran luonnetta oman mielipiteen lisänä.

Nartun omistajan tulee etukäteen pohtia, mitä toivoo tulevalta pentueeltaan ja millaisiin koteihin haluaa mahdolliset pennut myydä. Haettiinpa koiraa minkälaiseen käyttötarkoitukseen hyvänsä, ainoa luotettava tapa mitata koiran ominaisuuksia ovat näyttely- ja koetulokset. Kotikoiraakin etsivillä on laatuvaatimuksia pentujen vanhempien suhteen, jos ei muita niin ainakin terveyden suhteen.

Kaikkien narttujen ei ole tarpeellista saada pentuja. Se ei ole mitenkään nartun terveydelle eduksi tai välttämätöntä. Pennuille voi olla vaikea löytää koteja, jos narttu ei ole esimerkiksi täysin terve (lonkat, kyynärpäät, silmät). Jos tarjolla on esimerkiksi kaksi pentuetta, joista toisen vanhemmat ovat täysin terveitä ja toisen vanhempien terveystuloksissa on puutteita, on erittäin todennäköistä, että pennunostaja näitä kahta yhdistelmää vertaillessaan valitsee sen, jossa molemmat vanhemmat ovat terveitä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että pennuista on kaiken kaikkiaan ylitarjontaa, kasvattajan on mietittävä tarkkaan, onko mahdollisten yli-ikäisten myymättömien pentujen hoitamiseen resursseja. Tämä koskee kaikkia yhdistelmiä, mutta on selvää, että terveiden ja meritoituneiden vanhempien pennuille löytyy helpommin kodit.

Kannattaa huomioida, ettei pentueen isäksi suunnittelemasi siitosuroksen omistaja ehkä hyväksykään narttua, jos sen terveystiedoissa on huomauttamista tai sillä ei ole minkäänlaisia tuloksia. Kaikista näistä edellä mainituista syistä johtuen kannattaa miettiä todella tarkkaan astuttaako narttunsa. Se voi olla mitä erinomaisin koira juuri omalle perheelleen, mutta siitä ei ole ehkä tarpeellista tehdä jalostuskoiraa. Jos astutuksen motiivi on esimerkiksi saada omalle koiralle kaveri, varmasti helpommalla pääsee ostamalla pennun!

Aloittelevan kasvattajan kannattaa kysyä neuvoja kokeneemmilta kasvattajilta etsiessään nartulleen sopivaa urosta. Mikäli jalostukseen suunnitellun nartun kasvattaja on aktiivinen ja pitkään rotua kasvattanut, häneltä saa yleensä kullanarvoista apua ja neuvoja kasvatustyön alkutaipaleella.  Urosvalinnalla yleensä pyritään ainakin osittain kompensoimaan nartun heikompia puolia. Sopivaa urosta etsittäessä kannattaa kiertää erilaisissa koiratapahtumissa (kokeet, näyttelyt, luonnetestit/-kuvaukset) tutustuen uroksiin. Uroksen merkitystä ei kuitenkaan tule ylettömästi korostaa, nartulla tulee myös olla tuloksia, sillä kasvattajan oma arvio koirastaan voi olla hyvin subjektiivinen. Luotettavammin koiran ominaisuuksia voidaan mitata erilaisissa kokeissa ja näyttelyissä. Uroksista löytyy runsaasti tietoa myös eri kasvattajien ja urosten omistajien kotisivuja selaamalla, mutta internetin välityksellä urosta etsiessä tulee suhtautua erittäin kriittisesti erilaisiin lemmikkipalstoihin tai muihin ”siitokseen tarjotaan” – ilmoituksiin.

Jalostukseen käytettävää urosta koskevat luonnollisesti samat laatuvaatimukset kuin narttua. Löytäessään kiinnostavan uroksen, kannattaa nartun omistajan tarkistaa uroksen viralliset tulokset ja niiden voimassaolo KoiraNet- jalostustietokannasta. Kokematon uroksen omistaja ei välttämättä tiedä pentueen rekisteröinnille vaadittavia tutkimuksia ja vaatimuksia aikarajoineen. Kultaisillanoutajilla on käytettävissä joillekin periytyville sairauksille geenitestejä, joiden tuloksia voidaan hyödyntää jalostuksessa. Tästä aiheesta lisää sivuilla ”geenitestien hyödyntäminen jalostuksessa”.

Nartun omistajan tulee olla yhteydessä uroksen omistajaan HYVISSÄ AJOIN ennen juoksun alkua. Mikäli koiran juoksun alettua urosvalinta ei ole selvillä, kannattaa ko. juoksu antaa mennä ohi ilman astutusta; urosvalintoja ei kannata tehdä hätäisesti eri vaihtoehtoja pohtimatta. Lähin uros ei pääsääntöisesti ole paras vaihtoehto, jos vaihtoehto ollenkaan. Uroksen omistajalle soitettaessa kannattaa etukäteen miettiä oman koiransa vahvuudet ja heikkoudet sekä tavoitteensa ja perustelunsa tulevalle mahdolliselle yhdistelmälle. Suunnitteluvaiheessa kannattaa myös sopia astutus- ja pentumaksuista sekä käydä läpi käytännönjärjestelyjä ja aikatauluarvioita. Pääsääntöisesti nartun oletetaan tulevan uroksen luokse, ja aikataulut sovitetaan mahdollisuuksien mukaan niin, ettei astutuksesta koidu uroksen omistajalle kohtuutonta vaivaa. Kultaisillanoutajilla yleinen käytäntö on maksaa ns. ”hyppymaksu” astutushetkellä, ja tämän lisäksi sovittu summa jokaisesta elinkelpoisesta pennusta pentujen synnyttyä. Etukäteen kannattaa sopia myös pentumaksun suorituksesta. Yleensä pentukohtainen maksetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun pennut lähestyvät luovutusikää, sillä kasvattaja ei saa uroksen omistajan allekirjoittamaa rekisteröintiin vaadittavaa astutustodistusta ennen kuin astutusmaksu on kokonaisuudessaan maksettu. Astutusasioista uroksen ja nartun omistajan kannattaa sopia Suomen Kennelliiton astutussopimuskaavakkeella.

Rotujärjestöllä on pentuvälitys, johon kasvattaja voi halutessaan laittaa ilmoituksen tulevasta/syntyneestä pentueesta. Pentuvälitykseen hyväksyttävien pentueiden tulee täyttää tietyt ehdot, kasvattajan tulee olla rotujärjestön jäsen, liittää pennunostajat rotujärjestön jäseniksi ja antaa pentujen mukaan rotujärjestön tietopaketti rodusta, Golden Info. Lisätietoja pentuvälityksestä sen ehtoineen kohdan ”pentuvälitys” alta.