Luonteen huomioiminen jalostuksessa

Ruotsissa on julkaistu 2002 laaja tutkimus (Retrieveravel i Sverige), jossa käsiteltiin kultaisen-, labradorin- ja sileäkarvaisennoutajan käyttö- ja luonneominaisuuksien jalostusta. Analyysin on teettänyt Institutionen för husdjurrsgenetik, ja sen ovat kirjoittaneet Anne Bucksch ja Sofia Lindberg.

 

Kultaisetnoutajat ovat osallistuneet luonneominaisuustesteihin, joiden perusteella todetaan seuraavaa:

  • Suurimpia eroja näiden rotujen välillä ovat kultaisennoutajan voimakkaamman pelkoreaktion ja pienemmän uteliaisuuden halun osoittaminen.
  • Metsästyskokeissa havaitut puutteet ovat motivoitumattomuus, uintihaluttomuus, keskittymiskyvyttömyys ja levottomuus
  • Jotta alkuperäiset käyttö- ja luonneominaisuudet voitaisiin säilyttää, vaatii se aktiivista jalostustyötä.
  • Jollei alkuperäisominaisuuksilla varustettuja koiria käytetä jalostukseen, on vaarana, että ominaisuudet häviävät.

 

Käyttö- ja luonneominaisuuksien muuttuminen rajoittuu 10 vuoden ajanjaksoon, eivätkä kirjoittajat väitä, että se aika yksin selittäisi edellä mainitut muutokset. Tutkimuksen mukaan kultaisennoutajan luonne on muuttunut 60- ja 70-luvuilla, jolloin rodun suosio kasvoi räjähdysmäisesti. Rajoitetun koiramäärän suuri jalostuskäyttö johti epätyypilliseen noutajan luonteeseen ja rodun huonontuneisiin metsästyskoiran ominaisuuksiin. Useita tutkimuksia koiranjalostuksesta tehnyt maataloustieteen tohtori Per-Erik Sundgren on maininnut, että uskoo pelokkuuden johtuvan rodun suosiosta. Hän viittaa siihen, että “miellyttämisenhalun” sijaan onkin jalostettu pelokkuutta eli jalostettu koiria, joita on helppo hallita, jotta pennunostajat ovat tyytyväisiä ja joita on helppo esittää näyttelyissä. Vaikka tutkimus onkin jo 2000-luvun alkupuolella julkaistu, sen merkitys Ruotsissa on ollut jalostukselle tärkeä. Tutkimuksen julkaisun jälkeen on Ruotsissa saatu hyviä tuloksia jalostuksessa valitsemalla vähemmän pelokkaita yksilöitä jalostukseen.

 

Jalostusvalinnoissa tulee suosia avoimia, ystävällisiä, ja laukauspelottomia koiria ja koiria, jotka eivät ole ääniherkkiä, aggressiivisia tai teräviä, ja joilla on luontaiset käyttöominaisuudet, mukaan lukien mm. uintihalu, riistatyöskentely ja keskittymiskyky. Lisäksi kultaistennoutajien tulisi olla vähintään kohtuullisen leikkisiä, rohkeita ja uteliaita, ja niillä tulisi olla vähän jäljellejääviä pelkoja. Toisin sanoen kultaisellanoutajalla tulisi olla riittävä toimintakyky, palautumiskyky ja hermorakenne pystyäkseen toimimaan erilaisissa tehtävissään ja käyttötarkoituksissaan perhekoirasta työkoiraksi ja metsästyskaveriksi.