LUONNE

 

Rotumääritelmässä kultaisennoutajan luonnetta kuvataan seuraavin sanoin:

  • toiminnanhaluinen
  • mukautuvainen
  • älykäs
  • luontaisen työskentelykyvyn omaava
  • hyväntahtoinen
  • ystävällinen
  • luottavainen

Näitä ominaisuuksia tarvitsee sekä hyvä käyttö- että perhekoira. Kultainennoutaja on alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan noutava lintukoira, joka työskentelee sekä maalla että vedessä. Rotumääritelmän kuvaamat ominaisuudet ovat tehneet kultaisestanoutajasta suositun koirarodun ja nämä ominaisuudet mahdollistavat metsästyskäytön lisäksi monet muutkin harrastukset ja käyttötarkoitukset. Kultaisianoutajia käytetään sekä avustaja-, virka- että opaskoirina, ja näiden virkatehtävien lisäksi rotu soveltuu luonteensa puolesta erinomaisesti mm. kaverikoiratoimintaan ja ns. lukukoiraksi. Kultaisillanoutajilla harrastetaan menestyksekkäästi rodunomaisten metsästyskokeiden lisäksi useita erilaisia lajeja, mm. metsästyskoirien jäljestämiskokeita, erilaisia palveluskoiralajeja, vesipelastuskokeita, tottelevaisuuskokeita, rally-tokoa, agilitya, koiratanssia ja noseworkia.

 

Olennaisen tärkeitä ominaisuuksia kultaisellenoutajalle ovat avoimuus, ystävällisyys ja laukauspelottomuus. Kultainennoutaja ei saa olla arka, aggressiivinen, terävä, ääniarka tai arvaamaton ihmisiä, koiria ja muita eläimiä kohtaan. Sen tulee sopeutua erilaisiin tilanteisiin ja kyetä työskentelemään erilaisissa olosuhteissa. Kultaisellanoutajalla tulee olla hyvä oppimis- ja keskittymiskyky sekä halu työskennellä yhdessä ohjaajansa kanssa. Kultainennoutaja ei saa olla liian impulsiivinen eli sillä tulee olla riittävä itsehillintä, jotta se voi keskittyä tehtäväänsä. Työskentelevä koira vaatii tehtäväänsä sopivasti mitoitetun ja riittävän “moottorin”, eli sen tulee olla riittävän aktiivinen, vilkas, energinen ja toiminnanhaluinen.

 

Luonteen testaus

Suomessa kultaistennoutajien luonnetta testataan kahdella Palveluskoiraliiton alaisella virallisella testillä, joiden tulokset tallennetaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään (KoiraNet). Molemmat testimuodot ovat avoimia kaikille koiraroduille. Luonnetestiin (LTE) voi osallistua 2-6 vuotias koira, luonnekuvaukseen (MH-kuvaus) osallistuakseen koiran tulee olla vähintään 18 kuukautta vanha. Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran käyttäytyminen tilanteessa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajílle. MH-luonnekuvauksessa kerätään tietoa koiran käyttäytymisestä ohjeen määrittelemissä tilanteissa. Yksittäisen koiran MH-tulos kuvaa koiran persoonallisuutta sekä yksilönä että rodulle tyypilliseen ja ihanneluonnekuvaan verrattuna. Rotujärjestö kehitti 1990-luvulla kultaisillenoutajille myös oman epävirallisen testin, mutta tätä testiä ei ole viime vuosina enää järjestetty.

 

Kasvattaja voi jalostusvalinnoissaan hyödyntää luonnetestien ja MH-luonnekuvausten tuloksia. Myös pennunostaja voi huomioida testi- ja kuvaustulokset sopivan pentueen valinnassa. Harkitessa pennun ostamista ja sopivaa pentuetta, pennunostajan kannattaa tutustua vanhempien ja lähisuvun luonnetesti- ja MH-luonnekuvaustuloksiin sekä taipumuskoetuloksiin.

 

Luonteen huomioiminen jalostuksessa

Ruotsissa on julkaistu 2002 laaja tutkimus (Retrieveravel i Sverige), jossa käsiteltiin kultaisen-, labradorin- ja sileäkarvaisennoutajan käyttö- ja luonneominaisuuksien jalostusta. Analyysin on teettänyt Institutionen för husdjurrsgenetik, ja sen ovat kirjoittaneet Anne Bucksch ja Sofia Lindberg.

 

Kultaisetnoutajat ovat osallistuneet luonneominaisuustesteihin, joiden perusteella todetaan seuraavaa:

  • Suurimpia eroja näiden rotujen välillä ovat kultaisennoutajan voimakkaamman pelkoreaktion ja pienemmän uteliaisuuden halun osoittaminen.
  • Metsästyskokeissa havaitut puutteet ovat motivoitumattomuus, uintihaluttomuus, keskittymiskyvyttömyys ja levottomuus
  • Jotta alkuperäiset käyttö- ja luonneominaisuudet voitaisiin säilyttää, vaatii se aktiivista jalostustyötä.
  • Jollei alkuperäisominaisuuksilla varustettuja koiria käytetä jalostukseen, on vaarana, että ominaisuudet häviävät.

 

Käyttö- ja luonneominaisuuksien muuttuminen rajoittuu 10 vuoden ajanjaksoon, eivätkä kirjoittajat väitä, että se aika yksin selittäisi edellä mainitut muutokset. Tutkimuksen mukaan kultaisennoutajan luonne on muuttunut 60- ja 70-luvuilla, jolloin rodun suosio kasvoi räjähdysmäisesti. Rajoitetun koiramäärän suuri jalostuskäyttö johti epätyypilliseen noutajan luonteeseen ja rodun huonontuneisiin metsästyskoiran ominaisuuksiin. Useita tutkimuksia koiranjalostuksesta tehnyt maataloustieteen tohtori Per-Erik Sundgren on maininnut, että uskoo pelokkuuden johtuvan rodun suosiosta. Hän viittaa siihen, että “miellyttämisenhalun” sijaan onkin jalostettu pelokkuutta eli jalostettu koiria, joita on helppo hallita, jotta pennunostajat ovat tyytyväisiä ja joita on helppo esittää näyttelyissä. Vaikka tutkimus onkin jo 2000-luvun alkupuolella julkaistu, sen merkitys Ruotsissa on ollut jalostukselle tärkeä. Tutkimuksen julkaisun jälkeen on Ruotsissa saatu hyviä tuloksia jalostuksessa valitsemalla vähemmän pelokkaita yksilöitä jalostukseen.

 

Jalostusvalinnoissa tulee suosia avoimia, ystävällisiä, ja laukauspelottomia koiria ja koiria, jotka eivät ole ääniherkkiä, aggressiivisia tai teräviä, ja joilla on luontaiset käyttöominaisuudet, mukaan lukien mm. uintihalu, riistatyöskentely ja keskittymiskyky. Lisäksi kultaistennoutajien tulisi olla vähintään kohtuullisen leikkisiä, rohkeita ja uteliaita, ja niillä tulisi olla vähän jäljellejääviä pelkoja. Toisin sanoen kultaisellanoutajalla tulisi olla riittävä toimintakyky, palautumiskyky ja hermorakenne pystyäkseen toimimaan erilaisissa tehtävissään ja käyttötarkoituksissaan perhekoirasta työkoiraksi ja metsästyskaveriksi.