NOUTAJIEN TAIPUMUSKOE (NOU)

Noutajien taipumuskokeen tarkoituksena on todeta onko koiran luonne kyseiselle noutajarodulle tyypillinen, ja onko koiralla edellytyksiä koulutettavaksi pienriistan talteenottoon ja noutajien metsästyskokeeseen. Kokeeseen voivat osallistua vähintään 9 kuukauden ikäiset noutajat.

Taipumuskoe arvostellaan hyväksytty (NOU1) tai hylätty (NOU0) asteikolla.

Kokeessa arvostellaan koiran sosiaalinen käyttäytyminen, uimahalu, hakuinto, noutohalu, riistankäsittely, palauttaminen, reagointi laukaukseen, itseluottamus ja aloitekyky sekä yhteistyö ohjaajan kanssa.

Miksi kannattaa suorittaa taipparit? Ensinnäkin taipparit vaaditaan noutajien metsästyskokeeseen (NOME-B ja NOWT) osallistumiseen. Lisäksi hyväksytty taipumuskoe vaaditaan myös muotovalion arvon saavuttamiseksi, ja taipumuskokeen läpäisy on merkittävä kriteeri koiran jalostusarvoa määriteltäessä.

Taipumuskoe ei ole varsinainen koe, vaan lähinnä testi jossa arvioidaan koiran ominaisuuksia. Silti niihin on syytä valmistautua ja harjoitella. Metsästystreenit ovat monen ohjaajan ja koiran viikon kohokohta, siellä niissä koira saa toteuttaa itseään. Harjoituksissa on kivaa, ja koirat todella nauttivat treeneistä! Alkuun voit aloittaa harjoittelemalla koirasi kanssa perustottelevaisuutta. Kytkettynä seuraaminen, luoksetulo ja paikalla istuminen ovat harjoittelun perusedellytys.

Taipumuskokeessa käytetään ns. kylmää riistaa. Koiran noudettavissa tulee olla vähintään kahta eri riista- tai vahinkolintulajia. Vesityöskentelyssä on käytettävä vesilintuja. Jälki vedetään kanilla, joka saa painaa 1,5 - 3 kg.

Taipumuskokeen kulku


Urokset ja nartut arvotaan sekaisin ryhmiin. Koe jakautuu osasuorituksiin järjestyksessä sosiaalinen käyttäytyminen, vesityöskentely, haku ja jäljestäminen.

Käyttäytyminen

Tuomari kokoaa ryhmänsä vähän matkan päähän suorituspaikasta. Koirat seisovat puoliympyrässä tuomarin edessä ja tuomari kertoo lyhyesti kokeen kulusta ja järjestelyistä. Samalla tuomari tutustuu erikseen jokaiseen koiraan ja seurailee koirien suhtautumista vieraisiin koiriin sekä ihmisiin. Sosiaalisen käyttäytymisen jälkeen alkavat yksilösuoritukset.

Vesityöskentely

Vesityöskentely tehdään rannalta. Rannan tulee olla helppokulkuinen ja sellainen, että kahluumatka jää mahdollisimman lyhyeksi. Vesialueen pitää olla niin suuri, että koiralle ei tule kiusausta noutaa vastarannalle eikä kiertää rantaa tai laituria pitkin linnulle.

Koiran uimahalu testataan vesilintujen noudolla. Ensimmäinen nouto heitetään noudettavaksi rannalta. Toinen nouto heitetään koiralle veneestä, ja samanaikaisesti myös ammutaan haulikolla laukaus. Ampuja voi olla joko rannalla tai veneessä. Noudettavan linnun tulee olla vähintään 20 metrin päässä rannasta. Ampujan etäisyys koiraan tulee olla sopiva. Koiralla tulee olla mahdollisuus nähdä ampuja laukauksen ja heiton aikana.

Vesinoudoissa arvioidaan koiran vesityötä, noutohalua, nouto-otetta, palauttamista, reagointia laukaukseen sekä yhteistyötä.

Haku

Tästä osasuorituksesta käytetään myös nimitystä hakuruutu. Hakualueen tulee olla sellainen, että koira ei jatkuvasti näe ohjaajaa työskennellessään maastossa. Alueelle sijoitetaan viisi riistaa suoritusvuorossa olevan koiran näkemättä. Pisin noutoetäisyys on vähintään 50 metriä. Noudettavana riistana käytetään yleensä variksia.

Haku voidaan suunnitella myös siten, että ohjaaja saa liikkua merkittyä reittiä ja lähettää koiran alueelle eri kohdista. Liikkuva haku edellyttää, että riistat on sijoitettu riittävän kauas merkityltä kulku-uralta.

Koiran tullessa lähtöpaikalle ja ohjaajan ja koiran ollessa valmis, ammutaan laukaus haulikolla ja hakualueelle heitetään lintu (kuudes riista alueelle). Koiralla tulee olla mahdollisuus nähdä heitto, mutta ei välttämättä linnun putoamispaikkaa. Ampuja on sopivalla etäisyydellä koirasta heiton suunnassa. Tarvittaessa riistan heittäjä voi äännellä tuomarin kehoituksesta ennen laukausta kiinnittääkseen koiran huomiota.

Toimitsijat poistuvat alueelta ennen kuin tuomari antaa luvan lähettää koira hakuun. Katsojat sijoitetaan niin, että he eivät häiritse koiran ja ohjaajan työskentelyä. Muiden koirien tulee olla näkösuojassa ja riittävän kaukana suorituspaikasta.

Hakutyöskentelyssä tuomari arvioi koiran hakutyötä, noutohalua, nouto-otetta, palauttamista, vainun käyttöä, reagointia laukaukseen sekä yhteistyötä. Tuomari ei välttämättä vaadi koiralta kaikkien hakualueen riistojen noutamista, jos hän saa riittävän kuvan koiran taipumuksista jo aiemmin.

Jos koira tähän asti selvittänyt kokeen hyväksytysti, jatkaa koira jäljelle, mikä suoritetaan koko ryhmän koirien yksilösuoritusten jälkeen.

Jäljestäminen

Jäljestäminen tehdään maastoon vedetyllä kanin jäljellä. Laahausjäljen pituus on noin 80 m. Jälki vedetään maastoa mukaillen ja mielellään loivasti kaartaen luonnollisia kulkureittejä pitkin. Jäljen päähän jätetään kani. Jäljen vetäjä poistuu paikalta jälkeä sotkematta.

Koiralle näytetään jäljen alkukohta. Koiran tulee jäljestää kanille ja mieluiten oma-aloitteisesti noutaa kani. Tuomarilla tulee olla mahdollisuus seurata koiran jäljestämistä ja käyttäytymistä kanilla.

Jälkien on oltava vähintään 50m päässä toisistaan. Jos maasto on avointa, kasvillisuus vähäistä ja tuuli voimakas, pitää jälkien välistä etäisyyttä kasvattaa.

Taipumuskokeen tuloksena on joko hylätty (NOU0) tai hyväksytty (NOU1) suoritus. Hyväksytty suoritus vaatii kaikkien arvosteltavien kohtien hyväksyttävää suorittamista. Kun taipumuskoe on suoritettu hyväksytysti, on koiralla oikeus osallistua NOME-B- kokeisiin ja noutajien working testiin (NOWT).


Taipumuskokeiden osallistumiskertoja ei ole rajattu eli yrittää saa niin monta kertaa kuin haluaa.