GR:n pentuvälityksen kultainen ohje pennun
ostoa harkitsevalle

1.6.2009 alkaen



 

 

 

Kultainennoutaja on keskikokoinen, älykäs, miellyttämisenhaluinen ja luontaisen työskentelykyvyn omaava toiminnanhaluinen koira. Rotuna se on jalostettu alkujaan metsästyskoiraksi eli pienriistan talteenottajaksi laukauksen jälkeen. Kultaisen rodunomaiset ominaisuudet tekevät siitä myös mainion harrastuskoiran moniin muihin lajeihin kuten tottelevaisuuskokeisiin (toko), palveluskoirakokeisiin (PK), metsästyskoirien jäljestyskokeeseen (mejä) ja tietysti myös näyttelyharrastukseen.

Kultainen ei maineestaan huolimatta ole vain pelkkä seurakoira, vaan se kaipaa paljon liikuntaa sekä ohjattua toimintaa. Kultainen ui yleensä mielellään missä vain vesilätäkössä, ja kerran pari vuodessa saa varautua karvanlähtöön ja karvaa lähteekin aina ihmeteltävän paljon. Rotu on yleensä lapsiystävällinen, eli kultainen on luonteeltaan pääsääntöisesti hyväntahtoinen, ystävällinen ja luottavainen.


Yleistä

Golden Ringin pentuvälityslistalle otetaan syntyneet ja suunnitellut PEVISA-ehdot täyttävät pentueet. Pentueen kummallakin vanhemmalla tulee lisäksi olla jokin hyväksytty virallinen koetulos mistä tahansa lajista tai hyväksytty Golden Ringin luonnetestitulos tai näyttelystä laatuarvostelun palkinto erinomainen. Lisäksi edellytetään, että kasvattaja on rotujärjestön jäsen, liittää pentujen ostajat GR:n jäseniksi sekä antaa näille Golden-info-oppaan ja että pennut ovat eläinlääkärin tarkistamat.
Kaikki kasvattajien ilmoittamat yhdistelmät löytyvät samalta listalta, jonka tulkintaan löydät vinkkejä niin tästä ohjeesta kuin itse taulukostakin.

Jos yhdistelmä ei täytä PEVISA-ehtoja, pentuetta ei rekisteröidä lainkaan, mikä tarkoittaa, että pennut eivät ole rotukoiria. Rekisteröimättömyys rajoittaa merkittävästi näyttely- ja kilpailutoimintaa. Vaikka et olisi kiinnostunut pentua hankkiessasi näyttely-, kilpailu- ja koetoiminnasta, saattaa kiinnostus herätä myöhemmin ja silloin rekisteröimättömyydestä on haittaa. Pentujen rekisteröinti takaa myös tarkat tiedot koirasi suvusta ja osoittaa, että koirien kasvattaja on noudattanut Kennelliiton ja rotujärjestön asettamia määräyksiä, joita edellytetään pentujen rekisteröimiseksi.


Pennun hankinta

Jos olet hankkimassa kultaistanoutajaa, niin

  • Tutustu ensin kunnolla valitsemaasi rotuun ja sen ominaisuuksiin. Lue tästä perustietoa koiran hankintaa suunnittelevalle. Tutustu myös Kennelliiton Koiranet-palveluun, josta saat faktatietoa kultaistennoutajien terveydestä ja koe- ja näyttelytuloksista.
  • Ota yhteys rotujärjestön pentuvälitykseen sekä kasvattajiin, jotka varmasti mielellään kertovat sinulle rodusta, omista koiristaan ja pentusuunnitelmistaan. Useimmilla kasvattajilla on myös kotisivut, joihin linkit löytyvät GR:n sivuilta.
  • Rotuun ja itseä kiinnostaviin koiriin kannattaa mennä tutustumaan myös erilaisiin tapahtumiin kuten näyttelyihin, kilpailuihin ja kokeisiin.
  • Muista, että suloisimmastakin pentupallerosta kasvaa aikanaan iso kultainennoutaja, joka kantaa tassuissaan kuraa sisälle, tiputtelee karvoja joka paikkaan, haluaa ulos lenkille satoi tai paistoi. Se kantaa jatkuvasti tavaroita suussaan ja tekee runsain määrin pahaa, ellet huolehdi siitä, että sillä riittää jotain "kunnollista" askartelua. Ja kaikkea tätä ainakin kymmenen vuotta.
  • Mutta silti kultainennoutaja on valloittanut monet sydämet hurmaavalla olemuksellaan, monipuolisuudellaan ja älykkyydellään.
  • Pyri tekemään pennunhankintapäätös muualla kuin pentulaatikon reunalla ja varaa siihen aikaa, jotta kaikki asiat tulisi huomioiduksi.

Pentua hankkiessa on hyvä miettiä, mihin tarkoitukseen koiraa hankkii. Onko tarkoitus harrastaa noutajien rodunomaisia lajeja kuten metsästyskokeita tai käytännön metsästystä? Vai onko koiran kanssa tarkoitus harrastaa näyttelytoimintaa, agilityä, tottelevaisuuskokeita tai palveluskoirakokeita?

Tutustumalla pentujen vanhempiin ja sukuun laajemminkin saat viitteitä siitä, millaisia pennuista mahdollisesti tulee. Kysy kasvattajalta tarkkaan vanhempien luonteista, terveys-, koe- ja näyttelytuloksista ja siitä millaisia vanhemmat ovat rakenteeltaan. Tulevien pentujen vanhempien lisäksi on hyvä ottaa selville, mitä vanhemmat ovat aikaisemmin jättäneet jälkeensä (jälkeläisten terveys-, koe- ja näyttelytulokset), ja millaisista pentueista vanhemmat itse ovat. Näyttely- ja metsästyskoetulokset kertovat koiran rodunomaisuudesta, mutta kaikenlaiset muutkin tulokset auttavat vertailussa ja pennun valinnassa.

Kultaiset ovat monessa maassa jakautuneet kahteen eri linjaan eli käyttölinjaisiin ja näyttelylinjaisiin. Kultaisten kotimaassa Englannissa tämä jako on tapahtunut jo vuosikymmeniä sitten. Suomessa käyttölinjaisten lukumäärä on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla sekä tuontien että kotimaisen kasvatustyön myötä. Näiden kahden linjan "välissä" on toki suuri joukko koiria, joista on sekä käyttöön että näyttöön, mutta monet kasvattajat ovat halunneet panostaa yhä selkeämmin joko käyttö- tai näyttelylinjaisiin.

Jos siis olet etsimässä kultaista metsästyskaveriksi tai metsästyskokeisiin, kiinnitä huomiota vanhempien metsästyskoetuloksiin (nome eli noutajien metsästyskoe). Moni noutajan omistaja on löytänyt mukavan ja mielenkiintoisen harrastuksen nimenomaan metsästyskokeista, vaikka ei itse metsästäisikään. Jalostukseen käytettävällä metsästyspuolen koiralla on hyvä olla tulos nome-kokeesta. Rodunomaisena kokeena toimii noutajien taipumuskoe eli NOU, jonka hyväksytysti suoritettuaan voi jatkaa noutajien metsästyskokeisiin eli nomeen. Myös metsästykseen käytettävän koiran on hyvä täyttää rotumääritelmän mukaiset ulkomuoto- ja rakennevaatimukset, kiinnitä siis huomiota myös käyttölinjaisten vanhempien näyttelytuloksiin (esim. laatuarvostelu H (hyvä)).

Jos taas olet kiinnostunut enemmän näyttelytoiminnasta, kiinnitä huomiota vanhempien näyttelytuloksiin. Jalostukseen käytettävillä näyttelypuolen koirilla on hyvä olla vähintään laatuarvostelu ERI (erinomainen) näyttelystä. Jotta rodunomaiset käyttö- ja luonneominaisuudet säilyisivät myös näyttelylinjassa, jalostukseen käytettävillä koirilla on hyvä olla suoritettuna vähintään noutajien taipumuskoe.

Ja vaikka et olisikaan etsimässä varsinaista harrastuskoiraa, on hyvä kiinnittää huomiota vanhempien terveystuloksiin, luonteeseen ja myös koetuloksiin, jotka todistavat, että koirasta on rodunomaiseen toimintaan sen eri muodoissa. Erityisesti ns. perhekoiran luonteen tulee olla rodulle tyypillinen eli hyväntahtoinen ja ystävällinen.


Muistilista pentua hankittaessa

1. Mitä olet suunnitellut tekeväsi koirasi kanssa?
- Kuinka paljon sinulla on päivittäin aikaa koirallesi?
- Aiotko harrastaa koirasi kanssa jotain lajia? Mitä?
- Kuka perheessäsi kantaa päävastuun koiran hoidosta ja kouluttamisesta? Jos vastaus on lapsi, harkitse koiran hankintaa uudelleen.

2. Mitä tiedät (ja mitä kasvattaja tietää) pennun vanhemmista?
- terveys ja luonne
- koetulokset
- näyttelytulokset
- koirien rakenne
- onko aikaisempia jälkeläisiä ja mitä näistä tiedetään?
- millaisista pentueista vanhemmat itse ovat?

3. Mitä tiedät kasvattajasta (ainakin näitä asioita kannattaa kysyä)?
- Miksi on teettänyt / aikoo teettää juuri tämän yhdistelmän?
- Millaisia ominaisuuksia arvostaa kultaisessa?
- Millaisia tavoitteita kultaisten kasvatuksen suhteen?

4. Muuta
- Tarkastaako eläinlääkäri pennut ennen luovutusta?
- Onko pentu tunnistusmerkitty?
- Mitä kaikkea hintaan sisältyy?


Terveydestä

Valitessasi itsellesi pentua, kiinnitä vanhempien terveyden lisäksi huomiota myös muun suvun terveyteen. Ns. PEVISA-sairauksien osalta terveystiedot löytyvät Koiranetistä, muiden sairauksien osalta kysy lisätietoja kasvattajalta. Kultaisilla esiintyy mm. ihosairauksia, allergioita, epilepsiaa, luustosairauksia, silmä- ja korvatulehduksia. Kultainen on paljon muutakin kuin lonkat ja kyynärpäät, joista puhutaan paljon niiden virallisen luokittelun vuoksi.

Terveitä ja tiettyyn tarkoitukseen soveltuvia pentuja ei kukaan kasvattaja voi taata, vaikka vanhemmat ja lähisuku olisivatkin terveitä ja näyttelyissä/kokeissa menestyneitä. Koirankasvatus on elävien olentojen kasvatusta ja yllätyksiä voi aina tulla. Vanhempien ja suvun hyvät tulokset kuitenkin pienentävät ei-toivottujen ominaisuuksien ilmitulemisen riskiä.

Silmät
PEVISA-ehtojen mukaan jalostukseen käytettävän koiran on oltava silmätarkastettu. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kuukautta vanhempi. Posteriorpolaarinen (kortikaalinen) kataraktaa, totaali-kataraktaa, PRA:ta ja RD:n muotoja geograafinen ja totaali sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.

Lonkat
PEVISA-ehtojen mukaan jalostukseen käytettävällä koiralla on oltava astutushetkellä A-, B- tai C-lonkat. Jos jalostukseen käytetään C-lonkkaista koiraa, toisella vanhemmalla on hyvä olla joko A- tai B-lonkat.


Kyynärpäät
PEVISA-ehtojen mukaan jalostukseen käytettävällä koiralla on oltava astutushetkellä K0 tai K1 kyynärnivellausunto. Jos jalostukseen käytetään K1-kyynäräistä koiraa, toisella vanhemmista tulisi olla K0-kyynärät.

 


Pennun ostaminen

Kultaistennoutajien hinnan päättävät kasvattajat, rotujärjestöllä ei ole ns. suositushintaa.
Ostosopimus on syytä tehdä Kennelliiton viralliselle kauppasopimuslomakkeelle.
Seuraavien asioiden tulee aina sisältyä pennun ostohintaan: Eläinlääkäri on tarkastanut pennun (saat siis eläinlääkärin kirjoittaman todistuksen, jossa pentu on todettu terveeksi), pentu on tunnistusmerkitty (tatuointi tai mikrosiru), kasvattaja antaa pennunostajalle Golden Infon sekä liittää pennunostajan Golden Ring ry:n pentuejäseneksi. Lisäksi hintaan kuuluu aina ruokinta- ja hoito-ohjeet sekä vähän ruokaa.

 

Sivun alkuun  / Top