|
Suomen
Kennelliitto on puhdasrotuisten koirien kasvattajien ja harrastajien keskusjärjestö.
Kennelliiton toiminta käsittää koko maan. Sen tarkoituksena
on edistää puhdasrotuisten koirien kasvattamista ja käyttöä
sekä parantaa yleistä koiranpitoa Suomessa. Liitto toimii puhdasrotuisten
koirien kasvattajien ja harrastajien yhdyssiteenä ja keskusjärjestönä
sekä koiraharrastuksen etujärjestönä.
Koiranäyttely-, koe ja kilpailutoimintaa hoidetaan alueellisten kennelpiirien kautta, joita Suomessa on 18. Vuonna 2006 Kennelliitto rekisteröi noin 45 800 koiraa, ja sillä oli 125 000 jäsentä. Kennelliiton jäseniä voivat olla paitsi yksityiset henkilöt, myös esimerkiksi rotujärjestöt ja kennelpiirit. Kennelliiton alla on lisäksi suuria harrastusliittoja, esimerkiksi Agilityliitto ja Palveluskoiraliitto. Kennelpiirin tärkeitä tehtäviä kilpailutoiminnan ohella ovat tiedotus-, koulutus- ja valistustoiminta sekä koirankasvattajien ja koiranäyttely- ja koetoimihenkilöiden koulutus. Joka kolmas vuosi kokoontuva yleiskokous käyttää Kennelliitossa ylintä valtaa. Kokoukseen voivat osallistua kaikki Kennelliiton henkilöjäsenet ja jäsenyhdistykset. Yleiskokous valitsee edustajat Kennelliiton valtuustoon. Valtuusto taas valitsee Kennelliiton hallituksen, jonka tehtävänä on johtaa Kennelliiton toimintaa, hoitaa sen taloutta ja omaisuutta sekä edustaa liittoa. Valtuusto valvoo hallituksen toimintaa ja käsittelee liiton toimintaa koskevat hallituksen esitykset. Kennelliiton toimintaa säätelee myös Kansallisten kennelliittojen katto-organisaatio (FCI). Rotujärjestöt ja niiden alaiset rotua harrastavat yhdistykset vastaavat osaltaan omien rotujensa jalostuksesta. Jalostusasioissa rotujärjestöt ovat monessa asiassa riippuvaisia Kennelliitosta, joka asettaa niiden toiminnalle tietyt raamit. Rotujärjestöt järjestävät myös erilaista toimintaa ja koulutusta. Ne jakavat rotutietoa, julkaisevat lehtiä ja houkuttelevat jäseniään mukaan tapahtumiin tapaamaan muita rodun omistajia. Rotujärjestöön liittyminen ei vaadi Kennelliiton jäsenyyttä. Joskus rotujärjestöjen toiminnassa saattaa olla ongelmia. Parhaimmillaan niissä toimivat avoimessa yhteistyössä rodun terveydestä ja tulevaisuudesta aidosti kiinnostuneet ihmiset, mutta pahimmillaan ne voivat olla sisäänlämpiäviä kerhoja, joissa kaikkiin kasvattajiin ei suhtauduta tasapuolisesti. Jotkut kasvattajat valittavat saavansa rotujärjestöltä epäoikeudenmukaista kohtelua. Rotujärjestöille on kuitenkin hyödyksi saada mahdollisimman monet rodun omistajat, harrastajat ja rodusta muuten vain kiinnostuneet jäsenikseen ja tuomaan rotujärjestöön uusia ideoita ja toimintakulttuuria. Rotujärjestöt ovat Kennelliittoon verrattuna pieniä, joten niissä on hyvä mahdollisuus osallistua keskusteluun ja tulla kuulluksi. Koiran hankinnassa kannattaa olla tarkkana ja suhtautua kriittisesti kaikkeen saamaansa tietoon. Parhaimman kokonaiskuvan saadaksesi ota asioista selvää monelta eri taholta. |
|
|
|
|
|
|