|
Rotumääritelmä
määrittelee kultaisennoutajan luonteen melko ylimalkaisesti. Määritelmän
mukaan kultainennoutaja on perusolemukseltaan hyväntahtoinen, ystävällinen
ja luottavainen. Se on toiminnanhaluinen luontaisen työskentelykyvyn
omaava. Mukautumiskyky ja "älykkyys" ovat myös huomionarvoisia
ominaisuuksia. Rotumääritelmä ei mainitse kultaisennoutajan käyttötarkoitusta
kuten niin monen muun koirarodun määritelmä. Rotumme käyttötarkoitus
voitaisiin määrittää perhe-, metsästys- ja palveluskoiraksi.
Kultainennoutaja - niin kuin monet muutkin koirarodut - on kehitetty ja
muodostunut suorittamalla valintaa käyttäytymisen ja sen perustana olevan
luonteen suhteen. On selvää, että tätä voidaan ja pitää tehdä yhä
edelleenkin ja myös entistä paremmin ottaa huomioon ympärillämme muuttuva
yhteiskunta ja sen asettamat vaatimukset. Koiranjalostuksen yleisesti
hyväksytty päämäärä on pyrkiä kasvattamaan rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon
omaavia, käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja terveitä (myös luonteeltaan)
koiria.
Luonne ja käyttäytyminen
Luonne
on käyttäytymisen pysyvä suunta. Niiden psyykkisten piirteiden muodostama
kullekin yksilölle ominainen kokonaisrakenne, jotka suhteellisen muuttumattomina
tekevät yksilön käyttäytymisen jossain määrin ennustettavaksi, sattumaa
suuremmalla todennäköisyydellä. Luonne on suuressa määrin periytyvä,
mutta käyttäytyminen on luonteen pohjalla harjoituksella saavutettu hankittu
tapa reagoida.
Koiran luonteen testaus
Golden
Ringin hallitus käynnisti kultaisillenoutajille tarkoitetun luonnetestin
suunnittelun 90-luvun alkupuolella. Suunnittelun vetovastuun sai
Markku Santamäki ja testin perustaksi otettiin palveluskoirien luonnetesti.
Palveluskoirien luonnetesti nykymuodossaan on ollut Suomessa käytössä
jo reilut 20 vuotta ja se on kaikille roduille samanlainen. Kuitenkin
rotujärjestöt ovat voineet painottaa testin eri kohtia tarpeidensa mukaisesti.
Alkujaan Ruotsista lähtöisin oleva testi on myöhemmin siellä muutettu
vastaamaan paremmin kunkin rodun piirteitä. Palveluskoirien luonnetestin
arvostelun pääpaino on yhdellä sanalla sanottuna koiran rohkeudessa.
Testatessa koiran rohkeutta, kokeilemme oikeastaan käyttäytymisen varmuutta
kaikissa elämän olosuhteissa. Tarkastelemme siis miten koira suhtautuu
ihmisiin, eläimiin, esineisiin, metalliin jne.
Testi antaa suhteellisen hyvän kuvan koiran käyttäytymisen varmuudesta
eli rohkeudesta. Palveluskoirien luonnetesti ei kuitenkaan ota riittävästi
huomioon rotujen luonteen ja käyttötarkoituksen eroavaisuuksia, vaikka
sitä rodunomaisesti tulkittaisiinkin, kun kyseessä ei ole perinteinen
palveluskoirarotu vaan noutaja. Testillä tulkitaan taistelutahtoa,
mutta ei noutajalle elintärkeää nouto- ja jäljestämishalua. Myös
noutajan luonteen erityispiirteet: hyväntahtoinen, ystävällinen ja luottavainen
eivät ehkä saa niille kuuluvaa huomiota.
Em. seikat mielessään Markku Santamäki tutustui Ruotsin ja Saksan vastaaviin
testeihin ja kehitti kultaisillenoutajille soveltuvan rodunomaisen luonnetestin,
jota on käytetty vuodesta 1995 lähtien.
Luonnetesti
Luonnetesti
tulisi suorittaa mieluimmin nuorelle koiralle, jolloin ympäristötekijät
ovat mahdollisimman vähän vaikuttaneet koiran luonteeseen. Kokonaan
ei ympäristötekijöiden vaikutusta tietenkään voida eliminoida pois.
Se ihmis- tai eläinyhteisö, jossa koira elää, vaikuttaa ehdottomasti sen
olemukseen.
Testiin ovat oikeutettuja osallistumaan Suomen Kennelliiton tai sen hyväksymään
koirarekisteriin merkityt kultaisetnoutajat, jotka ovat vähintään 18 kuukauden
ja korkeintaan kuuden vuoden ikäisiä, tunnistusmerkitty ja rokotettu Suomen
Kennelliiton määräysten mukaisesti.
Luonnetestin tarkoituksena on tutkia koiran käyttäytymistä tilanteissa,
joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan käyttää
koirien luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin.
Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestön
jalostustoimikunnalle ja kasvattajille.
Arvosteltavat testin osasuoritukset ovat seuraavat:
- Toimintakyky
on luonteenominaisuus, jonka avulla koira kykenee toimimaan oikealla
tavalla ilman ulkoista pakkoa, todellisten vaaratilanteiden tai luuloteltujen
vaaravaikutusten keskellä joutumatta pelon valtaan, keskeyttämättä toimintaansa.
- Terävyys
on koiran taipumus reagoida odottamattoman ärsytyksen sattuessa.
Terävyyden ilmaisut sisältyvät koiran omaan uhka-asenteeseen ja niitä
voidaan lähinnä pitää koiran varoituksena ihmisille ja asioille.
- Puolustushalu
on perinnöllinen ominaisuus asettua vaaratilanteessa puolustamaan ohjaajaansa
ja/tai itseään.
- Taistelutahto
on perinnöllinen taipumus nauttia toiminnasta itsestään, leukojen ja
lihasten käytöstä sekä toiminnasta itsestään ilman, että se perustuisi
aggressioon.
- Noutohalu
on perinnöllinen taipumus noutaa oma-aloitteisesti ja innokkaasti heitetyt
noutoesineet.
- Hermorakenteella
tarkoitetaan koiran synnynnäistä vahva- tai heikkohermoisuutta, joka
ilmenee kun koira syystä tai toisesta joutuu voimakkaaseen, vaihtelevaan
sisäiseen jännitystilaan. Sillä tarkoitetaan enemmänkin kykyä
hallita tällainen jännitystila ilman äärimmäistä väsymistä, hysterian
valtaan joutumista, tai muita ilmeisiä merkkejä romahtaneesta sisäisestä
tasapainosta, kuin alttiutta äärimmäiseen ärsyyntymiseen.
- Temperamentti
on kyky nopeasti reagoida ja järjestäytyneesti kohdata ympäristöärsykkeitä
samoin kuin kyky nopeasti sopeutua muuttuneisiin tilanteisiin.
- Kovuus
(palautumiskyky) Koiran luonteen kovuudella tarkoitetaan sitä,
miten koira antaa epämiellyttävän tuntuisten järkytysten vaikuttaa vastaiseen
toimintaansa. Koiraa, joka antaa epämiellyttävien vaikutteiden
vaikuttaa itseensä ja pitää ne muistissa, kuvataan pehmeäksi.
Sen sijaan katsotaan koiran, joka nopeasti unohtaa sellaiset vaikutteet
eikä anna niiden vaikuttaa vastaiseen toimintaansa, olevan kova.
- Luoksepäästävyys
Koiran suhtautuminen vieraaseen henkilöön.
- Laukauspelottomuus
Koiran laukauskestävyys testataan ampumalla tai paukkupanoksin terävyyskokeen
jälkeen koiran ollessa kytkettynä ja koiran puuhastellessa ohjaajan
kanssa.
Arvostelun
suorittaa aina kaksi tuomaria kerrallaan käyttäen apunaan arvostelutaulukkoa,
jossa jokainen osasuoritus on pisteytetty 0 - 5 ja jokaisella on vielä
oma kertoimensa, joiden vaihtelunväli on 5 - 30. Hyväksytyn tuloksen
koira saavuttaa, kun edellä mainituista osasuorituksista koira saavuttaa
vähintään 300 pistettä ja koira on saanut vähintään
arvosanan 3 toimintakyvyssä, hermorakenteessa ja
luoksepäästävyydessä sekä arvosanan + laukauspelottomuudessa.
Tuomarit tarkistavat ja varmentavat allekirjoituksellaan testitulokset
pöytäkirjaan. Tuomarin arvostelusta ei voi valittaa. Testissä
hylätty koira saa osallistua uusintatestiin vain yhden kerran, aikaisintaan
6 kk kuluttua edellisestä testistä.
|
