Koiran tottelevaisuuskoulutuksella pyritään opettamaan koiralle miellyttävää ja hallittua käyttäytymistä sekä koiran ohjaajalle oikeaa ja asiallista koiran käsittelytaitoa. Tällaiset taidot ovat tarpeen jokaiselle koiralle rotuun ja asuinpaikkaan katsomatta. Mitä tottelevaisemmaksi ja yhteistyökykyisemmäksi saamme koiramme, sitä helpompi sen kanssa on elää arkipäivää ja vaikka siirtyä muihinkin harrastusmuotoihin.

Kultainennoutaja on luonnostaan halukas miellyttämään ihmistä, ja usein koiran ohjaaja saakin koulutuskentältä kipinän jatkaa tottelevaisuusharrastusta aina kilpakentille saakka. Tottelevaisuuskokeessa testataan koulutuksen tulosta eli koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä sekä koiralle opetetun käyttäytymisen tasoa. Kokeita on järjestetty Suomessa jo yli kolmekymmentä vuotta.

Koemuoto on kaikille roduille avoin ja varsin suosittu, kilpailusuorituksia on vuosittain ollut noin 7000. Tottelevaisuuskokeet järjestetään useimmiten yksittäisinä tapahtumina, mutta joskus niitä järjestetään myös koiranäyttelyn yhteydessä.

Kaikista virallisista eli Suomen Kennelliiton sääntöjen mukaisista tottelevaisuuskokeista saa tietoa Koiramme-lehdestä. Monet yhdistykset järjestävät kaikille avoimia epävirallisia tottelevaisuuskokeita, "möllitokoja". Näihin ei useinkaan ole etukäteisilmoittautumista, vaan mukaan voi mennä ilmoittautumalla paikan päällä, kunhan koiran rokotukset ovat kunnossa. Epävirallisissa kokeissa ei noudateta sääntöjä tarkasti, osa suorituksista voi olla helpotettuja ja tuomarina voi toimia joku muu kuin virallinen tottelevaisuuskoetuomari, esimerkiksi kokenut lajin harrastaja. Tällaiset tapahtumat ovat hyvää harjoitusta tottelevaisuuskoeuraansa aloittelevalle koirakolle, ohjaaja saa tottumusta kilpailujännitykseen ja koira tuntumaa koesuorituksiin.

Kokeisiin ilmoittautuminen

Tottelevaisuuskokeisiin voivat osallistua kymmenen kuukautta täyttäneet koirat, rekisteröidyt ja rekisteröimättömät (sekarotuiset ja niihin rinnastettavat, koiran tulee olla tunnistusmerkitty). Osallistuvien koirien tulee olla rokotettu Kennelliiton määräysten mukaisesti. Juoksuaikaiset nartut eivät voi osallistua, mutta uroksen kivesvikaisuus ei ole esteenä tottelevaisuuskoeuralle.

Ilmoittautumisen tulee tapahtua Kennelliiton virallisella ilmoittautumislomakkeella ja maksukuitti tulee aina liittää ilmoittautumisen mukaan. Tottelevaisuuskokeiden säännöt -nimistä vihkosta saa tilata Suomen Kennelliitosta tai ostaa useista koetilaisuuksista. Sääntöjen lisäksi siitä löytyy ohjeita ja esimerkkikaavioita suorituksista. Sääntöihin perehtymisen lisäksi kokeista kiinnostuneen on hyödyllistä käydä katsomassa tottelevaisuuskoetta ja nähdä koemuoto käytännössä.

Luokkia on neljä:  

Alokasluokka (ALO) koirille, jotka eivät ole aikaisemmin kilpailleet tai saaneet yhtä 1. palkintoa tottelevaisuuskokeissa. Saatuaan kolme alokasluokan 1. palkintoa koiran on siirryttävä avoimeen luokkaan.

Avoin luokka (AVO) koirille, jotka aikaisemmin ovat saaneet yhden 1. palkinnon alokasluokassa. Saatuaan kolme avoimen luokan 1. palkintoa koiran on siirryttävä voittajaluokkaan.

Voittajaluokka (VOI) koirille, jotka ovat aikaisemmin saaneet yhden 1. palkinnon avoimessa luokassa. Saatuaan kolme voittajaluokan 1. palkintoa koiran on siirryttävä erikoisvoittajaluokkaan.

Erikoisvoittajaluokka (EVL) 15 kk täyttäneille koirille, jotka ovat saaneet yhden 1. palkinnon voittajaluokassa.

Koulutustunnukset Koira saa koulutustunnuksen saatuaan kolmannen kerran 1-tuloksen ko. luokassa. Siten koira, joka on saavuttanut 3 x ALO 1 tuloksen on oikeutettu koulutustunnukseen TK1 3 x AVO 1 tuloksen on oikeutettu koulutustunnukseen TK2 3 x VOI 1 tuloksen on oikeutettu koulutustunnukseen TK3 3 x EVL 1 tuloksen on oikeutettu koulutustunnukseen TK4

Alokasluokka (ALO)

Ensimmäisen kerran tottelevaisuuskokeeseen osallistuvat koirat ilmoitetaan aina kokeen alokasluokkaan. Koe alkaa ns. ryhmäliikkeillä eli luoksepäästävyyden testaamisella ja paikalla makaamisella. Luoksepäästävyys tarkoittaa sitä, että tuomarin tulee vaikeuksitta voida lähestyä ja käsitellä koiraa ohjaajan ollessa läsnä. Jos koira yrittää hyökätä tai osoittaa selvää pelkoa, osasuoritus hylätään. Mikäli koira puree tai yrittää purra tuomaria, ohjaajaa tai jotakin muuta osapuolta, tai jos se osoittaa täysin hallitsematonta (paniikinomaista) pelkoa, suljetaan se kokeesta.

Paikalla makaaminen suoritetaan koirien maatessa valppaana noin kolmen metrin välein ohjaajien poistuessa 20 metrin päähän. Paikalla makaamisaika on kaksi minuuttia.

Ryhmäliikkeiden jälkeen jokainen koirakko vuorollaan suorittaa ns. yksittäisliikkeet. Ensimmäisenä alokasluokassa suoritetaan seuraaminen kytkettynä sekä taluttimetta, joissa koiran tulisi seurata vasemmalla puolella pää tai lapa ohjaajan polven kohdalla. Tuomari tai liikkeenohjaaja antaa määräyksiä nopeuden ja suunnan muutoksista sekä pysähdyksistä, jolloin koiran tulee istuutua perusasentoon ilman eri käskyä.

Seuraamisten jälkeen suoritetaan maahanmeno liikkeestä, luoksetulo (matka 15 metriä) ja seisominen liikkeestä. Liikkeistä viimeisenä on vapaahyppy, jossa koira lähetetään itsenäisesti esteen yli ja pysäytetään seisomaan esteen toisella puolella, jonka jälkeen ohjaaja menee esteen kiertäen koiran viereen. Esteen korkeus on vähintään koiran säkäkorkeus.

Kun liikkeet on suoritettu, tuomari arvostelee vielä kokonaisvaikutuksen, huomioiden erityisesti koiran ja ohjaajan välisen yhteistyön.

Tuomari antaa jokaisesta osasuorituksesta arvosanan. Mahdolliset arvosanat ovat 0 ja 5-10, myös puolikkaat pisteet ovat mahdollisia. Kaikilla osasuorituksilla on kerroin, joka kuvastaa liikkeen vaativuutta. Kertoimet tottelevaisuuskokeessa ovat 1 - 5, alokasluokan vaativimpina liikkeinä pidetään seuraamista taluttimetta (kerroin 4).

Pisteet lasketaan kertoimineen yhteen ja loppusumma osoittaa palkinnon arvon (ensimmäinen, toinen, kolmas tai nolla - ei palkintosijaa). Maksimipistemäärä alokasluokan kokeessa on 200. Pisteet 160 - 200 oikeuttavat alokasluokassa ensimmäiseen palkintoon, 140-159,5 toiseen palkintoon ja 100-139,5 kolmanteen palkintoon.

Avoin luokka (AVO)

Avoimen luokan kokeessa osasuorituksia on vaikeutettu alokasluokkaan verrattuna. Osasuoritukset ovat osittain samoja, mutta esimerkiksi paikallamakuu tapahtuu ohjaajien ollessa näkösuojassa. Luoksetulon yhteydessä koiran tulee käskystä pysähtyä seisomaan kesken liikkeen.

Uusina liikkeinä mukana ovat noutaminen (puuesine) ja kauko-ohjaus, jossa ohjaajan tulee saada koira vaihtamaan asentoa makuulta istumaan ja päinvastoin viiden metrin matkan päästä. Pistelasku tapahtuu kuten alokasluokassa.
Tuomarin arvostelutyöskentely tiukentuu ylempiin luokkiin siirryttäessä.

Voittajaluokka (VOI)

Voittajaluokan suoritukset edelleen vaikeutuvat. Täysin uutena liikkeenä tulee istuminen seuraamisen yhteydessä (liikkeestä maahanmeno jää pois) sekä lähettäminen määrätylle paikalle ja luoksetulo seuraamaan (ruutu). Ruutu-liikkeessä koiran tulee olla ohjaajan ohjattavissa suullisin käskyin ja käsimerkein 25 metrin päässä olevaan merkittyyn ruutuun. Erilaisia noutoja on voittajaluokassa kolme: yli esteen hypäten, metalliesineen nouto ja ns. tunnistamisnouto, jossa koiran tulee haistamalla löytää ohjaajan aikaisemmin hallussaan pitämä puinen noutoesine viiden muun samanlaisen joukosta. Tämä osasuoritus on yleisölle varsin näyttävä ja osoitus koiran erinomaisesta hajuaistista. Kauko-ohjauksessa ohjaajan tulee saada koira vaihtamaan asentoa yhteensä 6 kertaa istumisen ja maahanmenon lisäksi myös seisomaan, ja matka ohjaajan ja koiran välillä kasvaa 10 metriin.

 

Erikoisvoittajaluokka (EVL)

Erikoisvoittajaluokka on tottelevaisuuskokeen ylin luokka. Luokan osasuoritukset ovat vaativia ja edellyttävät onnistuakseen paljon harjoitusta ja erinomaista yhteistyötä koiran ja ohjaajan välillä.

Uutena liikkeenä on mukana istuminen ryhmässä (aika 2 minuuttia), jolloin ohjaaja on näkösuojassa. Seuraamisliike on pitempi sekä nopeuden muutoksiltaan ja pysähdyksiltään vaativampi kuin edellisissä luokissa. Määrätylle paikalle lähettäminen tapahtuu siten, että koira pysäytetään käskystä kesken etenemisen ja osoitetaan sille uusi suunta kohti merkittyä ruutua. Erikoisvoittajaluokan osasuorituksiin kuuluu myös ohjattu nouto. Tässä koiran tulee käskystä pysähtyä kesken noudon ja valita ohjaajan käskyn mukaisesti yksi kolmesta puisesta noutoesineestä, jonka se hakee.

Tottelevaisuuskokeen erikoisvoittajaluokassa kolme kertaa ensimmäisellä palkinnolla palkittu koira (kaksi eri palkintotuomaria) saa Suomen tottelevaisuusvalion (FI TVA) arvon, jos se on saanut tai saa vähintään 'hyvä' (sininen) palkinnon laatuarvostelussa näyttelyssä. Erikoisvoittajaluokka voi olla anottu kansainväliseksi, jolloin kokeessa voidaan jakaa myös CACIOB (kansainvälisen tottelevaisuusvalion osa-arvo). CACIOB jaetaan kansainvälisen tottelevaisuuskokeen korkeimmassa luokassa parhaalle 1. palkinnon saaneelle koiralle. Kansainvälisen tottelevaisuusvalion arvoon (KANS TVA) koiran tulee saada kaksi CACIOB:a kahdesta eri maasta.

TOKO kansainvälisesti

Kansainvälisesti tottelevaisuuskoe on Pohjoismaiden ulkopuolella melko nuori laji. Kansainväliseen kokeeseen (erikoisvoittajaluokka Suomessa) on laadittu yhtenevät säännöt FCI:n eli kansainvälisen kenneljärjestön toimesta. Keski-Euroopassa laji on laajenevassa määrin saavuttamassa kiinnostusta koiraharrastajien keskuudessa. Ensimmäiset tottelevaisuuskokeen maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1994 Sveitsissä.

 

TOKO-kultainen ? Kultaisennoutajan ominaispiirteet eli mukautuvainen, älykäs ja luontaisen työskentelykyvyn omaava, ovat erinomaisia ominaisuuksia myös menestyvälle tottelevaisuuskoekoiralle. Joka vuosi muutama kultainennoutaja saavuttaakin FI TVA -tittelin. Tärkeää on luoda hyvä kontakti ohjaajan ja koiran välille jo pentuvaiheessa ja näin saada koira motivoitua miellyttämään ohjaajaansa. Ylemmissä luokissa koesuoritukset tulevat koiralle usein jo puuduttavan tutuiksi ja ohjaaja saakin käyttää mielikuvitustaan innokkaan työskentelyn säilyttämiseksi.

Parhaimmillaan kultainen on todellinen ylpeydenaihe koko lajille,
iloisesti häntä heiluen totteleva koira.