NOU, Noutajien taipumuskoe




Tarkemmin kokeesta: Noutajien rodunomaisten kokeiden säännöt (SNJ)
Ilmoittautumiskaavake



Noutajien taipumuskokeessa eli taippareissa mitataan koiran riista- ja noutajataipumuksia. Kyseessä ei ole varsinainen koe, vaan lähinnä testi, joka joko hyväksytään (NOU1) tai hylätään (NOU0). Kokeeseen voivat osallistua yli 8 kk:n ikäiset vähintään 9 kuukauden ikäiset noutajat (sääntömuutos 1.1.2009 alkaen).

 

Kokeessa arvostellaan koiran sosiaalinen käyttäytyminen, uimahalu, noutohalu, hakuinto, nouto-ote, palauttaminen, reagointi laukaukseen, itseluottamus ja aloitekyky sekä yhteistyö ohjaajan kanssa.

Miksi kannattaa suorittaa taipparit? Ensinnäkin taipparit vaaditaan noutajien metsästyskokeeseen (NOME) osallistumiseen, muotovalion arvoon ja se on merkittävä kriteeri koiran jalostusarvoa määriteltäessä.

Vaikka taipparit ovat testi, on niihin syytä harjoitella. Metsästystreenit ovat monen ohjaajan ja koiran viikon kohokohta, siellä niissä koira saa toteuttaa itseään. Harjoituksissa on kivaa, ja koirat todella nauttivat treeneistä! Alkuun voit aloittaa harjoittelemalla koirasi kanssa perustottelevaisuutta. Kytkettynä seuraaminen, luoksetulo ja paikalla istuminen ovat harjoittelun perusedellytys.

Taipumuskokeessa käytetään ns. kylmää riistaa. Koiran noudettavissa tulee olla vähintään kahta eri riista- tai vahinkolintulajia. Vesityöskentelyssä on käytettävä vesilintuja. Jälki vedetään kanilla, joka saa painaa 1,5 - 3 kg.


TAIPUMUSKOKEEN KULKU

Urokset ja nartut arvotaan sekaisin noin kuuden koiran ryhmiin. Osasuoritusten järjestyksenä on käyttäytyminen, vesityöskentely, haku ja jäljestäminen.

- Käyttäytyminen
Tuomari kokoaa ryhmänsä vähän matkan päähän suorituspaikasta. Koirat seisovat puoliympyrässä tuomarin edessä ja tuomari kertoo lyhyesti kokeen kulusta ja järjestelyistä. Samalla tuomari tustustuu erikseen jokaiseen koiraan ja seurailee koirien suhtautumista vieraisiin koiriin sekä ihmisiin.  Sosiaalisen käyttäytymisen jälkeen alkavat yksilösuoritukset.

- Vesityöskentely
Rannan tulee olla helppokulkuinen ja sellainen, että kahluumatka jää mahdollisimman lyhyeksi. Vesialueen pitää olla niin suuri, että koiralle ei tule kiusausta noutaa vastarannalle eikä kiertää rantaa tai laituria pitkin linnulle. Ensimmäisessä noudossa vesilintu heitetään ensin rannalta.  Tämän jälkeen toinen nouto, mikä suoritetaan ensin ampumalla haulikolla laukaus joko rannalta tai veneestä, ja samanaikaisesti heitetään veneestä lintu vähintään 20 metrin päähän rannasta. Ampujan tulee olla vähintään kuuden (6) metrin etäisyydellä koirasta. Koiralla tulee olla mahdollisuus nähdä ampuja laukauksen ja heiton aikana.

Vesinoudoissa arvioidaan koiran vesityötä, noutohalua, nouto-otetta, palauttamista, reagointia laukaukseen sekä yhteistyötä.

- Haku

Hakualueen tulee olla sellainen, että koira ei jatkuvasti näe ohjaajaa työskennellessään maastossa. Alueelle sijoitetaan viisi (5) riistaa suoritusvuorossa olevan koiran näkemättä. Pisin noutoetäisyys on vähintään 50 metriä. Riistana käytetään yleensä variksia.

Haku voidaan suunnitella myös siten, että ohjaaja saa liikkua merkittyä reittiä ja lähettää koiran alueelle eri kohdista. Liikkuva haku edellyttää, että riistat on sijoitettu riittävän kauas merkityltä kulku-uralta.

Koiran tullessa lähtöpaikallle se asetetaan istumaan, ammutaan laukaus haulikolla ja hakualueelle heitetään lintu (6. riista). Koiralla tulee olla mahdollisuus nähdä heitto, mutta ei välttämättä linnun putoamispaikkaa.  Ampuja on noin kuuden metrin etäisyydellä koirasta heiton suunnassa. Tarvittaessa riistan heittäjä voi äännellä tuomarin kehoituksesta ennen laukausta kiinnittääkseen koiran huomiota.

Toimitsijat poistuvat alueelta ennenkuin koira lähetetään hakuun tuomarin annettua lähetysluvan.  Välttämättä tuomari ei haeta koiralla kaikkia hakualueen riistoja, jos hän saa riittävän kuvan koiran taipumuksista jo 3-4 palautuksen jälkeen.
Hakutyöskentelyssä tuomari arvioi koiran hakutyötä, noutohalua, nouto-otetta, palauttamista, vainun käyttöä, reagointia laukaukseen sekä yhteistyötä.  Jos koira tähän asti selvittänyt kokeen hyväksytysti, jatkaa koira jäljelle, mikä suoritetaan koko ryhmän koirien yksilösuoritusten jälkeen.

Katsojat sijoitetaan niin, että he eivät häiritse koiran ja ohjaajan työskentelyä. Muiden koirien tulee olla näkösuojassa ja riittävän kaukanan suorituspaikasta.

- Jäljestäminen
Laahausjäljen pituus on noin 80 m. Se vedetään kanilla maastoa mukaillen ja mielelllään loivasti kaartaen luonnollisia kulkureittejä pitkin. Vetokani jätetään jäljen päähän ja vetäjä poistuu paikalta jälkeä sotkematta.

Koiralle näytetään jäljen alkukohta.  Koiran tulee jäljestää kanille ja mieluiten oma-aloitteisesti noutaa kani.  Tuomarilla tulee olla mahdollisuus seurata koiran jäljestämistä ja käyttäytymistä kanilla.

Taipumuskokeen tuloksena on joko hylätty (NOU0) tai hyväksytty (NOU1) suoritus.  Hyväksytty suoritus vaatii kaikkien arvosteltavien kohtien hyväksyttävää suorittamista.  Kun on saanut hyväksytyn suorituksen, se oikeuttaa osallistumaan noutajien metsästyskokeisiin (NOME-B) ja working testiin (NOWT).   
Taipumuskokeiden osallistumiskertoja ei ole rajattu eli yrittää saa niin monta kertaa kuin haluaa.

 

Sivun alkuun  / Top