Flyball
on alunperin USA:ssa 70-luvun alkupuolella kehitetty näytös- ja kilpailu-
laji. Kotimaassaan laji on todella suosittu ja kilpailuissa kamppaillaan
tuhansien dollareiden rahapalkinnoista. Suomessa flyball esitettiin
yleisölle ensimmäisen kerran vuoden 1992 alussa näytöskilpailuna Turussa.
Suomeen lajin on tuonut Robert Wiedebaum, joka on myös laatinut suomalaiset
flyball kilpailuohjeet.
Flyball-rata koostuu neljästä esteestä ja flyball-laatikosta; hyppyesteet
ovat vain noin 60 cm leveitä ja 20-40 cm korkeita (10 cm matalampia, kuin
joukkueen pienimmän koiran säkäkorkeus). Flyball-laatikko laukaistaan
polkimella.
Ensimmäinen hyppyeste ovat 1,8 metrin päässä lähtö/maalilinjasta ja hyppyesteen
ovat kolmen metrin päässä toisistaan. Viimeisen esteen ja laatikon
välinen etäisyys on 4,5 metriä. Juoksuradat (2 kpl) ovat 3-6 metrin
päässä toisistaan.
Joukkue koostuu yleensä neljästä koirasta (koirat voivat olla erirotuisia
ja kokoisia) ohjaajineen ja flyball-laatikon lataajasta.
Kilpailun kulku
Molemmat joukkueet asettuvat lähtölinjan taakse etukäteen määrätyssä järjestyksessä. Tuomari antaa lähtöluvan, jolloin joukkueen ensimmäinen koira hyppää kaikkien neljän esteen yli, laukaisee laatikon ja juoksee jälleen kaikkien neljän esteen yli pallo suussaan takaisin lähtöpaikalle. Kun koira on ylittänyt maalilinjan saa joukkueen seuraava koira lähteä radalle. Ohjaajat seisovat kokoajan lähtö/maalilinjalla ja kannustavat koiriaan. Flyball-laatikon lataaja seisoo laatikon takana ja laittaa pallon paikoilleen ennen seuraavaa koiraa. Jos koira ei hyppää jokaisen esteen yli, ei laukaise flyball-laatikkoa, ei tule pallo suussaan takaisin tai ottaa varaslähdön, tulee sen suorittaa rata uudelleen. Uusintakierros alkaa heti viimeisen koiran suoritettua radan kertaalleen. Joukkue, jonka kaikki koirat ovat ensiksi suorittaneet radan virheettömästi, on erän voittaja.
Koiran opettaminen
Ensin koira pitää opettaa laukaisemaan flyball-laatikko. Tämä onnistuu yleensä vahingon kautta, kun koira pyrkii saamaan haluamansa pallon. Motivointi on todella tärkeää, jotta koiralla riittää intoa. Peräkkäisten esteiden yli hyppiminen opetetaan erikseen ja lopuksi nämä kaksi asiaa yhdistetään. Alku on aina vaikeaa, mutta harjoitus tekee mestarin!
Kultainennoutaja ja flyball
Toimintatarmonsa
ja noutohalunsa vuoksi kultainennoutaja sopii varsin hyvin Flyball-koiraksi.
Koiran täytyy olla todella innostunut pallosta, jotta se saadaan motivoitua
vauhdikkaaseen suoritukseen. Noudon pitäsi lisäksi olla hyvin hanskassa,
jottei koira häiriinny muista koirista ja ohjaajista, vaan palauttaa pallon
suoraan ohjaajalleen.
Vauhti on ehdottomasti tässä lajissa valttia!
Kesällä -94 Golden Ringin joukkue osallistui ensimmäiseen Suomessa järjestettyyn
Flyball-kisaan. Joukkue ehti harjoitella vain viisi kertaa, mutta
silti tuloksena oli hieno toinen sija. Se, jos mikä, osoittaa mihin
kultaisetnoutajat pystyvät, ja miten nopeasti!
Vaikka et koskaan kilpakentille aikoisikaan, on Flyball erittäin hauska
harrastus. Koira saa pientä aktivointia ja taatusti purettua toimintatarmoaan
ja sinä saat mukavia yhteisiä hetkiä koirasi kanssa.
